Vastuullisuudessa voidaan edetä aina vain siitä pisteestä, missä organisaatio on konkreettisesti juuri nyt. Yhteisen lähtötilanteen tunnistaminen, kuvaaminen ja sanoittaminen yhdessä luo tärkeän pohjan tavoitteelliselle työlle. Lisäksi avoin ja moniäänisyyden salliva lähtötilanteen kartoitus luo sisäistä luottamusta ja uskottavuutta vastuullisuustekemiselle. Ilman niitä eteenpäin ei pidemmän päälle päästä. Oman porukan on ensiarvoisen tärkeää uskoa vastuullisuuden otsikon alla tehtävään tekemiseen.
Itse vastuullisuuden edistäminen voi sitten olla monenlaista, esimerkiksi kestävän kehityksen ohjelman suunnittelu ja starttaaminen, vastuullisuusraportoinnin käynnistäminen tai ympäristösertifikaatin hakeminen – asiakkaan pyynnöstä tai jo vähän ennen sitä. Yhteisen senhetkisen lähtötilanteen tunnistamisen jälkeen vasta johdettu tekeminen alkaa johtaa mitattaviin tuloksiin. Sillä tuloksiahan tässä tavoitellaan, eikö?
Jos jo lähtötilanteessa on erilaisia näkemyksiä siitä, missä olemme, on seuraavien päivämatkojen suunnittelu mahdotonta. Siksi oikeaa karttalehteä pitää hakea niin kauan, että siitä ollaan yhtä mieltä ja se sisältää tarpeeksi moniäänisen sanoituksen.
Tässä ei voi oikaista – tai ainakin oikaisu tarkoittaa usein sitä, että koko hommalta katoaa uskottavuus. Lähtöpisteen kuvailulle on käytettävä niin paljon aikaa, että se hyväksytään eri tasoilla organisaatiota. Kyse ei tässä kohtaa ole siitä, että ”jotkut nyt eivät vaan tajua, että tämä on jo kunnossa”. Päinvastoin! Lähtötilanteen kartoitusvaiheessa saadaan elintärkeää materiaalia tuleville konkreettisille vastuullisuusteoille. Sillä konkretiaahan tässä tavoitellaan, eikö?
Varaudutaan myös vastatuuleen!
On samaan aikaan jännittävää, tuskastuttavaa ja kiehtovaa, mitä kaikkea vastuullisuustyön lähtötilanteen tunnistus voi laittaa organisaatiossa liikkeelle. Vastuullisuuden käsitteistö ei välttämättä ole ollenkaan tuttua osalle organisaation jäsenistä. Vastuullisuus sisältää niin monia näkökulmia, että se pitääkin ensin pilkkoa juuri meidän organisaation kielelle ja termistöhin. Moni voi muuten kokea, ettei tämä minua koske laisinkaan. Helposti ajatellaan, että edessä taas joku uusi trendikäsite ja uudet konsultit pyörimässä. Siksi vastuullisuustyö on tuiki tärkeää kytkeä liiketoiminnan ytimeen.
Parhaimmillaan vastuullisuus koskettaa arjen työn tekemisen tasolla kaikkia. Jokaisen organisaation jäsenen olisi hyvä pystyä kertomaan arkisesti, mitä vastuullisuus tarkoittaa juuri minun työpäivässäni. Sen sanoitus vaatii vuoropuhelua ja mahdollisuutta tunnustaa ja tunnistaa olevansa keskeneräinen ja uuden äärellä. Ne, joille asia on tuttu, saavat harjoitella kärsivällisyyttä ja vastaan tuloa. Maali on vastuullisuustyössä kaikilla yhteinen – ihmislajin hyvän elämän turvaaminen meidän ainoalla planeetalla.
Suhtautuminen vastuullisuustyöhön prosessina eikä projektina auttaa. Projekti saadaan joskus valmiiksi, vastuullisuutta ei koskaan.
Siksi vastuullisuustyössä korostuu vuoropuhelun rakentamisen ja fasilitoinnin taidot – on tärkeää pystyä johtamaan niin asiaa, odotuksia kuin ihmisiäkin. Tarvitaan paljon konkretisointia ja selkeitä etappeja. Kaikilta sidosryhmiltä – niin omilta ihmisiltä kuin ulkoisiltakin – on uskallettava kysyä, että miltä nyt näyttää ja mitä ajattelette tässä vaiheessa.
