Tuleva syksy tulee olemaan äärimmäisen kiinnostava vastuullisuuden eettisen ulottuvuuden näkökulmasta
EU:n whistleblowing-direktiivi velvoittaa kaikkia yli 50 henkilöä työllistäviä organisaatioita perustamaan anonyymin ilmiantokanavan rikosten ja väärinkäytösten ilmoittamiseksi 17.12.2021 mennessä. YLE kirjoitti aiheesta kattavan jutun ja tarkentaa siinä, että alle 250 henkeä työllistävät organisaatiot saavat kahden vuoden jatkoa-ajan. Direktiivi kuitenkin koskee myös esimerkiksi kuntiakin.
Vastuullisuuden ja oikein toimimisen parissa työskentelevien parissa odotetaankin mielenkiinnolla aikaa, jolloin moni organisaatio herää asiaan, joka oikeastaan olisi jo pitänyt hoitaa. Isoissa yrityksissä käytäntö on toki olla arkipäivää jo pitkään.
Vastuullinen viestintä näyttelee whistleblowing-direktiivin viestinnässä erityisen suurta roolia.
Kun organisaatioihin aletaan rakentamaan välittämistä mahdollistavaa rakennetta, on tärkeää, että se myös kuulostaa siltä sisäisessä viestinnässä – niin käytäväpuheissa kuin intrassakin. (Esimerkiksi Puollustusvoimien ilmiantokanavan kokeiluun liittyvä uutisointi on antanut varsin surullisen kuvan siitä kielenkäytöstä, jota siihen on liitetty.)
Viestinnän pöydällä on siis monissa organisaatioissa ensi syksynä taas yksi uusi termi
Toivon kovasti, että siitä viestimistä pääsee mahdollisimman moni viestinnän asiantuntija tekemään yhdessä HR:n ja johdon kanssa jo aikaisessa vaiheessa, jotta asia välittyy henkilöstölle asiallisesta vinkkelistä. Mikäli oikein toimimisesta on jo totuttu puhumaan, on tämäkin harjoitus helpompaa tehdä.
Asia on kimurantti. Lisätiedon hankintaa suosittelen esimerkiksi Niina Ratsulan Code of Conduct -yrityksen koulutuksia ja kirjoituksia, joissa perehdytään nimenomaan käytännön toteutukseen.
