Moni yritys laatii jo vuosikertomuksen pääkohderyhmänään yrityksen tämänhetkiset tai tulevaisuuden työntekijät. Kilpailu osaajista kiihtyy ja talentit tuovat mukanaan asiakkaat ja rahan. Mutta miten on vastuullisuusraportoinnin laita? Kenelle raportteja oikein kirjoitetaan?
Etulinjassa oleva organisaatio asettaa vastuullisuusraportoinnin tärkeimmäksi kohderyhmäksi omat työntekijät.
Mikäli omat työntekijät eivät jaksa lukea vastuullisuusraportointia, voidaan miettiä, mikä sen vaikuttavuus on isommassakaan mittakaavassa? Toki aivan eri asia on raportointikilpailuissa kisaavat korporaatiot, joissa raportointa tekee joukkueellinen laskentatoimen ammattilaisia.
Suurin osa organisaatioista hyötyisi eniten siitä, että vastuullisuustyön saavutukset herättäisivät ylpeyttä ennenkaikkea omassa porukassa. Organisaation arvopohja on yhä useammin se, joka sitouttaa parhaat osaajat taloon ja tuottaa parhaimman työpäiväkokemuksen.
Vaikuttavinta vastuullisuustyöstä tulee myös palvelukohtaamisten ja asiakaskokemuksen näkökulmasta juuri niin, että työntekijät spontaanista osaavat kertoa oman organisaation vastuullisuustyöstä. Parhaimmillaa juuri he sitä ovat olleet muotoilemassakin – arjen toteuttamisen lisäksi.
Vastuullisuusasioissa ja niihin kiinteästi liittyvissä eettisen toimintakulttuurin teemoissa viesti kiirii tehokkaimmin autenttisissa ja riippumattomissa kanavissa. Tässäkin avainasemassa on silti vastuullisuustyöstä ja -raportista muotoiltu huolellinen ja koko organisaation vuodenkiertoon oleellisesti liittyvä sisäinen viestintä. Jos kukaan ei tiedä, miten hienoa vastuullisuustyötä omassa organisaatiossa tehdään, kiirii se harvemmin ulospäinkään vakuuttavasti.
Motivoituneilla työntekijöillä on luontainen tarve olla osa ratkaisua ja ratkoa haasteita sekä saada tuloksia aikaan. Siksi tämä potentiaali kannattaa ehdottomasti ottaa tehokäyttöön ja istuttaa HR-, viestintä ja vastuullisuusosaajat samaan pöytään. Edellekävijät näin jo tekevätkin!
Mille kohderyhmälle te teette vastuullisuustyötänne?